As available intelligence data and information expand in both quantity and variety, new techniques must be deployed for search and analytics. One technique involves the semantic enhancement of data through the creation of what are called ‘ontologies’ or ‘controlled vocabularies.’ When multiple different bodies of heterogeneous data are tagged by means of terms from common ontologies, then these data become linked together in ways which allow more effective retrieval and integration. We describe a simple case study to show how these (...) benefits are being achieved, and we describe our strategy for developing a suite of ontologies to serve the needs of the war-fighter in the ever more complex battlespace environments of the future. (shrink)

Responding to the work of previous critics of psychiatry, who have associated its undue dominance with both a modern scientific paradigm and political factors, I put forward a theoretical challenge based on MacIntyre`s work on Aquinas and Aristotle, but adding the museum and assembly as conceptual thinking tools. -/- MacIntyre`s work on practices, tradition-constituted enquiry, Marxist ideology and Kuhn are all used in putting forward a pre-modern view of knowledge. The feminist philosophy of Luce Irigaray widens the project to include (...) psychotherapy. I put forward a workable and kind version of psychiatric medicine which sets the work of the mental health service user movement in context. (shrink)

Julkaisematta jääneessä muistiossaan Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä (1702-1703?) G. W. Leibniz muotoilee uudelleen Platonin Euthyfron-dialogissa esitetyn kuuluisan kysymyksen. Hän kirjoittaa: ”Myönnetään, että kaikki mitä Jumala tahtoo, on hyvää ja oikein. Sen sijaan kysytään, onko se hyvää ja oikein siksi että Jumala niin tahtoo, vai tahtooko Jumala sitä koska se on hyvää ja oikein. Eli kysytään, onko hyvyys tai oikeus jotakin mielivaltaista, vai koostuvatko ne asioiden luonnetta koskevista välttämättömistä ja ikuisista totuuksista, kuten luvut ja suhteet.” Universaaleja, ikuisia totuuksia puolustava filosofi ei voi (...) hyväksyä ensin mainittua vaihtoehtoa. Hänen mukaansa ”Se toden totta tuhoaisi Jumalan oikeudenmukaisuuden. Sillä miksi ylistäisimme häntä oikeudenmukaisista teoista, jos oikeudenmukaisuuden käsite ei hänen tapauksessaan lisää mitään teon käsitteeseen? Ja sanonta stat pro ratione voluntas, minun tahtoni käyköön perusteesta, on todella tyrannin motto.” Leibnizin kritiikki on suunnattu erityisesti hänen aikalaisiaan René Descartesia, Thomas Hobbesia ja Samuel Pufendorfia vastaan. Hän ei voi hyväksyä näkemystä, jonka mukaan oikeudenmukaisuuden mitta on vain Jumalan tahto. Perustan on löydyttävä ikuisista totuuksista, jotka ovat myös Jumalan oikeudenmukaisuuden standardi. Erityisen kuuluisaksi tuli Leibnizin kritiikki Pufendorfin näkemyksiä kohtaan, sillä Pufendorfin laajalle levinneen teoksen De officio hominis et civis ranskalaisen laitoksen neljännen painoksen toimittaja Barbeyrac liitti siihen Leibnizin kiistakirjoituksen, joka tunnetaan lyhyellä nimellä Monita (Epistola viri excellentissimi ad amicum qua monita quaedam ad principia Pufendorfiani operis de officio hominis et civis continentur, 1706) ja puolusti Pufendorfia Leibnizia vastaan. Leibnizin onnistui kuitenkin ilmeisesti osoittaa eräs heikkous Pufendorfin näkemyksissä, jota Barbeyrac ei pystynyt sivuuttamaan: tämän mukaan Jumala on saman aikaan sekä ylin tuomari että lakien laatija. Siten Leibnizin näkökulmasta Jumala on tyranni – hänen tahtonsa on oikeuden ja etiikan mitta ja koska hän on kaikkivaltias, hän voi pakottaa ihmiset noudattamaan sellaista oikeudenmukaisuutta, joka on hänen mieleistään. Koska Jumalan yläpuolella ei ole Pufendorfin mukaan mitään, hän voi toimia aivan mielivaltaisesti. Leibnizin kritiikki kiteytyy Pufendorfin epäselvään erotteluun ulkoisen ja sisäisen velvollisuuden välillä, joka jättää hänen näkemyksensä arvoitukselliseksi. Tutkiskelen tässä esitelmässä oliko Leibnzin kritiikki johdonmukainen ja oikeutettu. Onko Pufendorfin näkemyksissä heikkous, jota hän ei itse huomannut? Vertailen myös asiaa koskevia eri kommentaareja (mm. Kari Saastamoinen, Petter Korkman, Fiametta Palladini) ja arvioin Leibnizin kritiikin reseptiota Pufendorf-tutkimuksessa. (shrink)

Come tutti gli ambiti teorici e pratici della civiltà occidentale anche la riflessione pedagogica viene investtita dalla potenza ideologica del neoliberismo, che intende trasformare e rivoluzionare a partire dagli anni '80 del Novecento tutte le forme in senso lato culturali sviluppatesi a partire dagli anni '60 e '70 del medesimo secolo. L'applicazione del principio della post-modernità frantuma e dissolve progressivamente le prospettive di cambiamento precedenti, assegnando alla civiltà capitalistica un'esistenza assoluta ed immodificabile. Tutti gli intenti che hanno di volta in (...) volta dimostrato di voler moderare e limitare (o condizionare) queste pretese non sono riuscite a raggiungere i propri scopi, favorendo al contrario la rincorsa regressiva operata dal sistema ideologico dominante. Solo la ripresa di una concezione di nuovo rivoluzionaria può invece, proprio a partire da una rinnovata pedagogia radicale e democratica, risolvere i problemi di mera sopravvivenza della civiltà umana e del suo contesto naturale, scatenati dalla illimitata volontà di potenza del neoliberismo economico e finanziario. (shrink)

In this comment I consider Jack Balkin’s general argument for his method of constitutional interpretation – the question of why interpret (the United States Constitution) in this way (as presented in his book Living Originalism). I contrast this question with the way in which the conclusion of this argument should be implemented with regard to specific clauses – the question of how to interpret (the United States Constitution). While the former question is concerned with the general form of the argument, (...) the latter is concerned with a substantiation of one premise in the argument. (shrink)

Discrimination is a central moral and legal concept. However, it is also a contested one. Particularly, accounts of the wrongness of discrimination often rely on controversial and particular assumptions. In this paper, I argue that a theory of discrimination that relies on premises that are general (rather than unique to the concept of discrimination) and widely accepted provides a plausible (exhaustive) account of the concept of wrongful discrimination. According to the combined theory, wrongful discrimination consists of allocating a benefit that (...) is not supported by a morally significant fact (a valid reason), or in a way that involves distributive injustice, or both. (shrink)

Mathematical proofs generally allow for various levels of detail and conciseness, such that they can be adapted for a particular audience or purpose. Using automated reasoning approaches for teaching proof construction in mathematics presupposes that the step size of proofs in such a system is appropriate within the teaching context. This work proposes a framework that supports the granularity analysis of mathematical proofs, to be used in the automated assessment of students' proof attempts and for the presentation of hints and (...) solutions at a suitable pace. Models for granularity are represented by classifiers, which can be generated by hand or inferred from a corpus of sample judgments via machine-learning techniques. This latter procedure is studied by modeling granularity judgments from four experts. The results provide support for the granularity of assertion-level proofs but also illustrate a degree of subjectivity in assessing step size. (shrink)