Laskettavuuden teorian varhaishistoria
| Abstract | Nykyaikaisen logiikan keskeisenä tutkimuskohteena ovat erilaiset formalisoidut teoriat. Erityisesti vuosisadan vaihteen aikoihin matematiikan perusteiden tutkimuksessa ilmaantuneiden hämmentävien paradoksien (Russell 1902, 1903) jälkeen (ks. kuitenkin jo Frege 1879, Dedekind 1888, Peano 1889; vrt. Wang 1957) keskeiset matemaattiset teoriat on pyritty tällaisten vaikeuksien välttämiseksi uudelleen muotoilemaan täsmällisesti keinotekoisessa symbolikielessä, jonka lauseenmuodostussäännöt on täsmällisesti ja yksikäsitteisesti määrätty. Edelleen teoriat on pyritty aksiomatisoimaan, ts. on pyritty antamaan joukko peruslauseita, joista kaikki muut - tai ainakin mahdollisimman monet - teorian todet lauseet voidaan loogisesti johtaa tarkoin määrättyjen päättelysääntöjen mukaisesti (erityisesti Hilbert 1904, 1918, 1927; ks. myös Russell 1908, Zermelo 1908; vrt. Kleene 1952, §§ 14−15). | |||||||||
| Keywords | No keywords specified (fix it) | |||||||||
| Categories | No categories specified (fix it) | |||||||||
| Options |
|
|||||||||
| PhilPapers Archive |
Upload a copy of this paper Check publisher's policy on self-archival Papers currently archived: 5,709 |
| External links |
|
| Through your library | Only published papers are available at libraries |
Gregory H. Moore (1978). The Origins of Zermelo's Axiomatization of Set Theory. Journal of Philosophical Logic 7 (1):307 - 329.
Monthly downloads
Sorry, there are not enough data points to plot this chart.
|
Added to index2009-01-28Total downloads1 ( #275,053 of 549,754 )Recent downloads (6 months)0How can I increase my downloads? |

