63 found
Sort by:
See also:
Profile: Panu Raatikainen (University of Helsinki)
  1. Jeffrey Ketland & Panu Raatikainen, Truth and Provability Again.
    Lucas and Redhead ([2007]) announce that they will defend the views of Redhead ([2004]) against the argument by Panu Raatikainen ([2005]). They certainly re-state the main claims of Redhead ([2004]), but they do not give any real arguments in their favour, and do not provide anything that would save Redhead’s argument from the serious problems pointed out in (Raatikainen [2005]). Instead, Lucas and Redhead make a number of seemingly irrelevant points, perhaps indicating a failure to understand the logico-mathematical points at (...)
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  2. Panu Raatikainen, Mental Causation, Interventions, and Contrasts.
    The problem of mental causation is discussed by taking into account some recent developments in the philosophy of science. The problem is viewed from the perspective of the new interventionist theory of causation developed by Woodward. The import of the idea that causal claims involve contrastive classes in mental causation is also discussed. It is argued that mental causation is much less a problem than it has appeared to be.
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  3. Panu Raatikainen, Klassinen Matematiikka Ja Logiikka.
    Toisaalta ennennäkemätön äärettömien joukko-opillisten menetelmien hyödyntäminen sekä toisaalta epäilyt niiden hyväksyttävyydestä ja halu oikeuttaa niiden käyttö ovat ratkaisevasti muovanneet vuosisatamme matematiikkaa ja logiikkaa. Tämän kehityksen vaikutus nykyajan filosofiaan on myös ollut valtaisa; merkittävää osaa siitä ei voi edes ymmärtää tuntematta sen yhteyttä tähän matematiikan ja logiikan vallankumoukseen. Lähestymistapoja, jotka tavalla tai toisella hyväksyvät äärettömän matematiikan ja perinteisten logiikan sääntöjen (erityisesti kolmannen poissuljetun lain) soveltamisen myös sen piirissä, on tullut tavaksi kutsua klassiseksi matematiikaksi ja logiikaksi erotuksena nämä hylkäävistä radikaaleista intuitionistisista ja (...)
    No categories
    Translate to English
    | Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  4. Panu Raatikainen, Alan Turing.
    Englantilaisen yleisneron Alan Turingin kuoleman yllä lepää salaperäisyyden verho. On hyvin mahdollista, ettei kenenkään muun nykyajan ajattelijan kuolemaan liity yhtä paljon legendoja ja spekulaatioita. Kiistattomat tosiasiat ovat lyhykäisyydessään seuraavat: siivooja löysi Turingin kotoaan kuolleena 8. kesäkuuta 1954. Turingin todettiin kuolleen edellisenä iltana syanidimyrkytykseen, ja hänen viereltään löytyi puoliksi syöty omena. Hän oli kuollessaan 41-vuotias. Loppu on enemmän tai vähemmän arvailujen varassa.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  5. Panu Raatikainen, Evoluutiopsykologia Ja Sen Ongelmat.
    Viime vuosina ihmistieteiden kentässä on saanut osakseen paljon huomiota uusi lähestymistapa, jota kutsutaan ”evoluutiopsykologiaksi”. Sen piiristä on esimerkiksi väitetty, että evoluutio on muokannut meidän parinvalintamieltymyksiämme niin, että miehillä on taipumus tuntea vetoa lisääntymiskykyisiltä näyttäviin nuoriin naisiin, pyrkiä parittelemaan aina tilaisuuden tullen mahdollisimman monien naisten kanssa ja olla mustasukkaisia, kun taas naiset ovat taipuvaisia mieltymään iäkkäämpiin miehiin, joilla on valtaa ja resursseja. Luonnonvalinnalla on pyritty myös selittämään mm. raiskauksia.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  6. Panu Raatikainen, Formalismin Rajat.
    Nykyaikaisen formaalisen logiikan kehityksen alkutaivalta leimasivat kunnianhimoiset tavoitteet ja vahva optimismi. Tavoitteena oli osoittaa koko matematiikalle ehdottoman varma perusta. Parhaimmillaan filosofian ongelmienkin uskottiin ratkeavan formaalisen logiikan avulla. Filosofisesti kuitenkin on mielenkiintoisinta, että nykyaikainen formaalinen logiikka on mahdollistanut formaalisen lähestymistavan rajoitusten kiistattoman ja matemaattisen täsmällisen osoittamisen. Tämäntyyppisillä tuloksilla on monia tärkeitä filosofisia seurauksia. Esittelen tässä artikkelissa tiettyjä keskeisiä tällaisia logiikan rajoittavia tuloksia.
    No categories
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  7. Panu Raatikainen, Ihmistieteet – Tiedettä Vai Tulkintaa?
    Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden, tai lyhyemmin, ihmistieteiden, asema tieteiden joukossa on monien kiistojen kohteena. Ihmistieteiden ja luonnontieteiden välistä suhdetta koskevassa keskustelussa on perinteisesti ollut vastakkain kaksi kantaa: Toinen näkökanta on painottanut, että sama yleinen tieteellinen menetelmä soveltuu niin luontoon kuin ihmiseenkin ja että ollakseen tieteellisiä ihmistieteiden on täytettävä samat tieteellisyyden kriteerit kuin luonnontieteidenkin. Toinen on korostanut ihmistieteiden olemuksellista erilaisuutta luonnontieteisiin verrattuna, koska ne noudattavat erityistä ymmärtävää menetelmää.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  8. Panu Raatikainen, Laskettavuuden Teorian Varhaishistoria.
    Nykyaikaisen logiikan keskeisenä tutkimuskohteena ovat erilaiset formalisoidut teoriat. Erityisesti vuosisadan vaihteen aikoihin matematiikan perusteiden tutkimuksessa ilmaantuneiden hämmentävien paradoksien (Russell 1902, 1903) jälkeen (ks. kuitenkin jo Frege 1879, Dedekind 1888, Peano 1889; vrt. Wang 1957) keskeiset matemaattiset teoriat on pyritty tällaisten vaikeuksien välttämiseksi uudelleen muotoilemaan täsmällisesti keinotekoisessa symbolikielessä, jonka lauseenmuodostussäännöt on täsmällisesti ja yksikäsitteisesti määrätty. Edelleen teoriat on pyritty aksiomatisoimaan, ts. on pyritty antamaan joukko peruslauseita, joista kaikki muut - tai ainakin mahdollisimman monet - teorian todet lauseet voidaan loogisesti johtaa tarkoin (...)
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  9. Panu Raatikainen, Michael Dummett - Ymmärtämisen Ja Logiikan Filosofi.
    Michael Dummett (1925- ) lienee sotienjälkeisen ajan vaikutukseltaan merkittävin brittifilosofi. Hän on toiminut lähes koko aikuisen ikänsä Oxfordin yliopistossa, ensiksi opettaen matematiikan filosofiaa ja lopulta logiikan professorina, mistä virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1992.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  10. Panu Raatikainen, Mentaalinen Kausaatio.
    Ajatus mentaalisesta kausaatiosta – siitä että mentaaliset ominaisuudet, tilat tai tapahtumat aiheuttavat fysikaalisia vaikutuksia, esimerkiksi ruumiinliikkeitä ja käyttäytymistä – on keskeinen osa niin arkiajattelua kuin tieteellistä psykologiaakin. Itsessään se tuntuu lähes latteudelta. Tarkemmassa filosofisessa tarkastelussa se kuitenkin synnyttää huomattavia filosofisia ongelmia (ks. esim. Block 1990; Heal & Mele 1993; Crane 1995).
    No categories
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  11. Panu Raatikainen, Merkitys, Totuus Ja Kielto.
    Filosofisessa merkitysteoriassa asetetaan usein vastatusten toisaalta totuusehtoihin nojautuvat teoriat ja toisaalta teoriat, jotka samastavat ilmaisun merkityksen sen käytön kanssa. Yksi suhteellisen täsmällinen paikallinen muunnelma hieman epä- määräisestä merkityksen käyttöteoriasta on suosittu ajatus, että loogisten vakioiden merkityksen määräävät niihin liittyvät päättelysäännöt. Tämä ajatus toimii usein myös esimerkkinä yleisemmille merkityksen käyttöteorioille.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  12. Panu Raatikainen, Mitä Uutta Modernissa Logiikassa?
    logiikka on lopullinen ja täydellinen logiikka. Sittemmin logiikka on kuitenkin kokenut melkoisen mullistuksen. Käsitykset siitä, mikä tässä muutoksessa oli olennaista ja milloin se todella tapahtui, vaihtelevat.
    No categories
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  13. Panu Raatikainen, Onko Reikä Olemassa?
    pelkkiin fysikaalisiin yksilöolioihin, vaan hänen todellisuuttaan kansoittavat – edellisten lisäksi – käsitteet, ominaisuudet, uskomukset, kokemukset, jne. Eikä tässä vielä kaikki: hän näyttää ajattelevan, että myös reiät ovat olemassa (Kivinen 1999). Tässä vaiheessa moni ehkä ajattelee, että ainakin nyt on kyllä menty liian pitkälle - että eihän kukaan voi tosissaan esittää, että reiätkin ovat olemassa.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  14. Panu Raatikainen, Philosophical Issues in Meaning and Translation.
    In the contemporary philosophy, there is indeed lots of talk about meaning – not to mention humanities and social sciences. However, philosophers views on what meaning vary greatly. American philosopher William Lycan (Lycan 1984, p. 272) has prosed that part of this disagreement derives from the wide acceptance of what he calls “the Double Indexical Theory of Meaning”. He suggests it has the virtue of explaining why most disputes over the nature of meaning have seemed so intractable. Here it is.
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  15. Panu Raatikainen, Subjektiivisten Kokemusten Todellisuudesta.
    Luonnontieteiden kiistattoman menestyksen sekä kartesiolaisen mieli-ruumis -dualismin ylipääsemättömiksi osoittautuneiden sisäisten ongelmien seurauksena mielenfilosofiassa ovat viime vuosikymmeninä olleet vallalla erilaiset materialistiset tai fysikalistiset opit. Niiden mukaan mentaaliset ilmiöt ovat joko identtisiä tiettyjen fysikaalisten ilmiöiden kanssa tai ainakin täysin riippuvaisia sellaisista – siis fysikaalisten asioiden määräämiä.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  16. Panu Raatikainen, Truth and Provability Again.
    Lucas and Redhead ([2007]) announce that they will defend the views of Redhead ([2004]) against the argument by Panu Raatikainen ([2005]). They certainly re-state the main claims of Redhead ([2004]), but they do not give any real arguments in their favour, and do not provide anything that would save Redhead’s argument from the serious problems pointed out in (Raatikainen [2005]). Instead, Lucas and Redhead make a number of seemingly irrelevant points, perhaps indicating a failure to understand the logico-mathematical points at (...)
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  17. Panu Raatikainen, Truth, Correspondence, Models, and Tarski.
    In the early 20th century, scepticism was common among philosophers about the very meaningfulness of the notion of truth – and of the related notions of denotation, definition etc. (i.e., what Tarski called semantical concepts). Awareness was growing of the various logical paradoxes and anomalies arising from these concepts. In addition, more philosophical reasons were being given for this aversion.1 The atmosphere changed dramatically with Alfred Tarski’s path-breaking contribution. What Tarski did was to show that, assuming that the syntax of (...)
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  18. Panu Raatikainen, Tilaustutkimus Ja Ulkopuolinen Rahoitus.
    Teollinen vallankumous perustui aluksi varsin yksinkertaiseen teknologiaan, kuten höyrykoneeseen, eikä tieteellisellä tutkimuksella ollut siinä suurtakaan roolia. Elinkeinoelämällä ei näin myöskään ollut erityistä syytä kiinnostua tieteellisestä tutkimuksesta. Sittemmin tilanne on muuttunut täysin. Nykyaikainen ”korkea teknologia” on tiiviisti kietoutunut yhteen uusimman tieteen kanssa. Esimerkiksi elektroniikkateollisuus perustuu olennaisesti kehittyneelle luonnontieteelle, ja biotieteiden kaupalliset sovellukset ovat merkittäviä. Elinkeinoelämä onkin noussut 1900-luvun loppupuolella yhä keskeisemmäksi tutkimuksen rahoittajaksi. Suomessa kuten muissakin ”kehittyneissä” maissa suurin osa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään nykyisin jo yksityisellä rahoituksella. Tämä on tuonut mukanaan (...)
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  19. Panu Raatikainen, Theories of Reference and the Philosophy of Science.
    It has sometimes been suggested that the so-called new theory of reference (NTR) would provide an alternative picture of meaning and reference which avoids the unwelcome consequences of the meaning-variance thesis and incommesurability. However, numerous philosophers of science have been quite critical towards the idea and NTR in general. It is argued that many of them have an over-simplified and, in part, mistaken understanding of what NTR amounts to. It is submitted that NTR, when correctly understood, can be an important (...)
    Direct download (3 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  20. Panu Raatikainen, Tiede Yhteiskunnassa.
    Englantilaissyntyinen, pitkään Yhdysvalloissa vaikuttanut ja täällä hetkellä New Yorkin maineikkaan Columbia-yliopiston filosofian professorina toimiva Philip Kitcher (s. 1947) on vakiinnuttanut paikkansa tieteenfilosofien kirkkaimmassa kärjessä. Uransa alkuaikoina hän työskenteli lähinnä matematiikanfilosofian parissa, mutta sittemmin hänen tuotantonsa painopiste on ollut yleisessä tieteenfilosofiassa ja biologianfilosofiassa. Hänen teoksensa The Advancement of Science (Oxford University Press, 1993) on viimeaikaisen yleisen tieteenfilosofian perusteos. Kitcherin sosiobiologian heikkoudet ja ongelmat perinpohjaisesti osoittava Vaulting Ambition: Sociobiology and the Quest for Human Nature (MIT Press, 1985) on jo aihepiirinsä klassikko. Kitcher (...)
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  21. Panu Raatikainen, Tulkinta, Ymmärtäminen Ja Käytäntö.
    Kiinnostukseni kohteena seuraavassa on tietty suosittu ”intellektualistinen” käsitys kielen ja käsitteiden oppimisesta ja ymmärtämisestä. Käsitys on sinällään hyvin periteinen, ja voidaan väittää, että se on ollut ainakin piilevästi sisäänrakennettuna useiden uuden ajan filosofien teorioissa. Jätän tämän väitteen tarkemman erittelyn kuitenkin filosofian historioitsijoiden selvitettäväksi, ja keskityn seuraavassa käsityksen enemmän tai vähemmän julkilausuttuihin ilmentymiin nykyajan filosofiassa. Se on vaikuttanut monissa vaikutusvaltaisissa lähestymistavoissa kieleen, merkitykseen ja mieleen.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  22. Panu Raatikainen, Voiko Ihmistiede Olla Arvovapaata?
    Kysymys siitä, onko tiede ja voiko se olla arvovapaata, on herättänyt vilkasta ja jopa kiivastakin keskustelua. Erityisen polttava tämä kysymys on ihmistieteissä. Yhdessä ääripäässä on kuva tieteellisestä tutkimuksesta kaikenlaisten eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten yläpuolella olevana intressittömänä toimintana. Toisessa päässä on väite, ettei tiede voi koskaan olla arvovapaata vaan että tieteellinen tutkimus ja sen tulokset ovat läpeensä arvojen värittämiä. Näiden välille mahtuu monenlaisia maltillisempia välittäviä kantoja.
    No categories
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  23. Panu Raatikainen, Vastaus Roosille.
    Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos esittää varsin kiivasta kritiikkiä kirjoitustani ”Evoluutiopsykologia ja sen ongelmat” kohtaan. On sääli, ettei Roos ole tunnekuohultaan kyennyt kunnolla lukemaan artikkeliani ja seuraamaan sen argumenttia. Totean kirjoituksessani varsin selvästi, että keskityn käsittelemään evoluutiopsykologian keskeistä ja vaikutusvaltaista ”ortodoksista”, erityisesti Santa Barbaran koulukunnan edustamaa paradigmaa (Evoluutiopsykologia isolla ”E”:llä (engl. ”Evolutionary Psychology”)). Se on juuri se evoluutiopsykologian suuntaus, joka on saanut paljon huomiota osakseen julkisuudessa ja on tehokkaasti popularisoinut itseään tiedejulkaisuissa. Se on varsin menestyksekkäästi onnistunut omimaan koko nimikkeen ”evoluutiopsykologia” tarkoittamaan (...)
    No categories
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  24. Panu Raatikainen (2014). Chalmers' Blueprint of the World. International Journal of Philosophical Studies 22 (1):113-128.
    A critical notice of David J. Chalmers, Constructing the World (Oxford University Press,2012).
    Direct download (4 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  25. Panu Raatikainen (2014). Realism: Metaphysical, Scientific, and Semantic. In Kenneth R. Westphal (ed.), Realism, Science, and Pragmatism. Routledge. 139-158.
    Three influential forms of realism are distinguished and interrelated: realism about the external world, construed as a metaphysical doctrine; scientific realism about non-observable entities postulated in science; and semantic realism as defined by Dummett. Metaphysical realism about everyday physical objects is contrasted with idealism and phenomenalism, and several potent arguments against these latter views are reviewed. -/- Three forms of scientific realism are then distinguished: (i) scientific theories and their existence postulates should be taken literally; (ii) the existence of unobservable (...)
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  26. Panu Raatikainen (2013). Can The Mental Be Causally Efficacious? In K. Talmont-Kaminski M. Milkowski (ed.), Regarding the Mind, Naturally: Naturalist Approaches to the Sciences of the Mental. Cambridge Scholars Publishing.
  27. Panu Raatikainen (2013). Classical Theory of Concepts. In Pashler Harold (ed.), Encyclopedia of the mind. SAGE Publications. Vol. 3, pp. 151-154.
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  28. Panu Raatikainen, Gödel's Incompleteness Theorems. The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Winter 2013 Edition), Edward N. Zalta (Ed.).
    Gödel's two incompleteness theorems are among the most important results in modern logic, and have deep implications for various issues. They concern the limits of provability in formal axiomatic theories. The first incompleteness theorem states that in any consistent formal system F within which a certain amount of arithmetic can be carried out, there are statements of the language of F which can neither be proved nor disproved in F. According to the second incompleteness theorem, such a formal system cannot (...)
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  29. Panu Raatikainen (2013). What Was Analytic Philosophy? Journal for the History of Analytical Philosophy 2 (1).
  30. Panu Raatikainen (2012). Ramsification and Inductive Inference. Synthese 187 (2):569-577.
    An argument, different from the Newman objection, against the view that the cognitive content of a theory is exhausted by its Ramsey sentence is reviewed. The crux of the argument is that Ramsification may ruin inductive systematization between theory and observation. The argument also has some implications concerning the issue of underdetermination.
    Direct download (7 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  31. Panu Raatikainen (2011). On Carnap Sentences. Analysis 71 (2):245-246.
  32. Panu Raatikainen (2010). Causation, Exclusion, and the Special Sciences. Erkenntnis 73 (3):349-363.
    The issue of downward causation (and mental causation in particular), and the exclusion problem is discussed by taking into account some recent advances in the philosophy of science. The problem is viewed from the perspective of the new interventionist theory of causation developed by Woodward. It is argued that from this viewpoint, a higher-level (e.g., mental) state can sometimes truly be causally relevant, and moreover, that the underlying physical state which realizes it may fail to be such.
    Direct download (10 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  33. Panu Raatikainen (2010). The Semantic Realism/Anti-Realism Dispute and Knowledge of Meanings. The Baltic International Yearbook of Cognition, Logic and Communication 5 (1):1-13.
    Here the relationship between understanding and knowledge of meaning is discussed from two different perspectives: that of Dummettian semantic anti-realism and that of the semantic externalism of Putnam and others. The question addressed is whether or not the truth of semantic externalism would undermine a central premise in one of Dummetts key arguments for anti-realism, insofar as Dummetts premise involves an assumption about the transparency of meaning and semantic externalism is often taken to undermine such transparency. Several notions of transparency (...)
    Direct download (6 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  34. Panu Raatikainen (2008). ``Mirage Realism''or``Positivism in Naturalism's Clothing''? Acta Philosophica Fennica 84:63.
    In 1980 a very interesting exchange of views between three distinguished philosophers took place. Two years earlier Armstrong had, in his already classical two-volume book on universals (Armstrong 1978a, 1978b), mentioned, in passing, Quinean positions as ”Ostrich or Cloak-anddagger Nominalism”, by which he referred to philosophers who refuse to countenance universals but who at the same time see no need for any reductive analysis. In the symposium in question (’Symposium: Nominalism’, Pacific Philosophical Quarterly 61 (1980)), Michael Devitt defended vigorously the (...)
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  35. Panu Raatikainen (2008). ”Mirage Realism” or ”Positivism in Naturalism's Clothing”? In Tim De Mey Markku Keinänen (ed.), Acta Philosophica Fennica. The Philosophical Society of Finland. 63.
    In 1980 a very interesting exchange of views between three distinguished philosophers took place. Two years earlier Armstrong had, in his already classical two-volume book on universals (Armstrong 1978a, 1978b), mentioned, in passing, Quinean positions as ”Ostrich or Cloak-anddagger Nominalism”, by which he referred to philosophers who refuse to countenance universals but who at the same time see no need for any reductive analysis. In the symposium in question (’Symposium: Nominalism’, Pacific Philosophical Quarterly 61 (1980)), Michael Devitt defended vigorously the (...)
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  36. Panu Raatikainen (2008). On Rules of Inference and the Meanings of Logical Constants. Analysis 68 (300):282-287.
    In the theory of meaning, it is common to contrast truth-conditional theories of meaning with theories which identify the meaning of an expression with its use. One rather exact version of the somewhat vague use-theoretic picture is the view that the standard rules of inference determine the meanings of logical constants. Often this idea also functions as a paradigm for more general use-theoretic approaches to meaning. In particular, the idea plays a key role in the anti-realist program of Dummett and (...)
    Direct download (12 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  37. Panu Raatikainen (2008). Truth, Meaning, and Translation. In Douglas Patterson (ed.), New essays on Tarski and philosophy. O.U.P.. 247.
    Philosopher’s judgements on the philosophical value of Tarski’s contributions to the theory of truth have varied. For example Karl Popper, Rudolf Carnap, and Donald Davidson have, in their different ways, celebrated Tarski’s achievements and have been enthusiastic about their philosophical relevance. Hilary Putnam, on the other hand, pronounces that “[a]s a philosophical account of truth, Tarski’s theory fails as badly as it is possible for an account to fail.” Putnam has several alleged reasons for his dissatisfaction,1 but one of them, (...)
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  38. Panu Raatikainen (2008). The Return of Reductive Physicalism. In Alexander Hieke Hannes Leitgeb (ed.), Reduction and elimination in philosophy and the sciences : papers of the 31th International Wittgenstein Symposium. Austrian Ludwig Wittgenstein Society.
    The importance of the exclusion argument for contemporary physicalism is emphasized. The recent attempts to vindicate reductive physicalism by invoking certain needed revisions to the Nagelian model of reduction are then discussed. It is argued that such revised views of reduction offer in fact much less help to reductive physicalism than is sometimes supposed, and that many of these views lead to trouble when combined with the exclusion argument.
    Translate to English
    | Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  39. Sami Pihlström, Panu Raatikainen & Matti Sintonen (eds.) (2007). Approaching Truth: Essays in Honour of Ilkka Niiniluoto. College Publications.
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  40. Panu Raatikainen (2006). Against Causal Descriptivism. Mind and Society 5 (1):78-84.
    Causal descriptivism and its relative nominal descriptivism are critically examined. It is argued that they do not manage to undermine the principal conclusions of the new theory of reference.
    Direct download (6 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  41. Panu Raatikainen (2006). Problems of Deflationism. In Tuomo Aho Ahti-Veikko Pietarinen (ed.), Acta Philosophica Fennica. 175.
    truth. However, it is not always altogether clear exactly what the essence of deflationism is — what theses are constitutive for it. Accordingly, one may distinguish at least four different issues that have been presented, together or separately, as the defining characteristics of deflationism (cf. Halbach 2001): (I) Truth is not a property, or, at least, not a genuine or substantial property. (2) T-sentences govern the meaning of the truth predicate and thus..
    Direct download  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  42. Panu Raatikainen (2006). The Scope and Limits of Value-Freedom in Science. In Heikki J. Koskinen Sami Pihlstrom & Risto Vilkko (eds.), Science – A Challenge to Philosophy?
    The issue of whether science is, or can be, value-free has been debated for more than a century. The idea of value-free science is of course as old as science itself, and so are the arguments against this idea. Plato defended it..
    Direct download (2 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  43. Panu Raatikainen (2005). On How to Avoid the Indeterminacy of Translation. Southern Journal of Philosophy 43 (3):395-413.
    Quine’s thesis of the indeterminacy of translation has puzzled the philosophical community for several decades. It is unquestionably among the best known and most disputed theses in contemporary philosophy. Quine’s classical argument for the indeterminacy thesis, in his seminal work Word and Object, has even been described by Putnam as “what may well be the most fascinating and the most discussed philosophical argument since Kant’s Transcendental Deduction of the Categories” (Putnam, 1975a: p. 159).
    Direct download (8 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  44. Panu Raatikainen (2005). On Horwich's Way Out. Analysis 65 (287):175-177.
    The minimalist view of truth endorsed by Paul Horwich denies that truth has any underlying nature. According to minimalism, the truth predicate ‘exists solely for the sake of a certain logical need’; ‘the function of the truth predicate is to enable the explicit formulation of schematic generalizations’. Horwich proposes that all there really is to truth follows from the equivalence schema: The proposition that p is true iff p, or, using Horwich’s notation, ·pÒ is true ´ p. The (unproblematic) instances (...)
    Direct download (8 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  45. Panu Raatikainen (2005). On the Philosophical Relevance of Gödel's Incompleteness Theorems. Revue Internationale de Philosophie 59 (4):513-534.
    Gödel began his 1951 Gibbs Lecture by stating: “Research in the foundations of mathematics during the past few decades has produced some results which seem to me of interest, not only in themselves, but also with regard to their implications for the traditional philosophical problems about the nature of mathematics.” (Gödel 1951) Gödel is referring here especially to his own incompleteness theorems (Gödel 1931). Gödel’s first incompleteness theorem (as improved by Rosser (1936)) says that for any consistent formalized system F, (...)
    Direct download (6 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  46. Panu Raatikainen (2005). Truth and Provability: A Comment on Redhead. British Journal for the Philosophy of Science 56 (3):611-613.
    Michael Redhead's recent argument aiming to show that humanly certifiable truth outruns provability is critically evaluated. It is argued that the argument is at odds with logical facts and fails.
    Direct download (13 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  47. Panu Raatikainen (2004). Conceptions of Truth in Intuitionism. History and Philosophy of Logic 25 (2):131--45.
    Intuitionism’s disagreement with classical logic is standardly based on its specific understanding of truth. But different intuitionists have actually explicated the notion of truth in fundamentally different ways. These are considered systematically and separately, and evaluated critically. It is argued that each account faces difficult problems. They all either have implausible consequences or are viciously circular.
    Direct download (6 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  48. Panu Raatikainen (2003). Hilbert's Program Revisited. Synthese 137 (1-2):157 - 177.
    After sketching the main lines of Hilbert's program, certain well-known andinfluential interpretations of the program are critically evaluated, and analternative interpretation is presented. Finally, some recent developments inlogic related to Hilbert's program are reviewed.
    Direct download (7 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  49. Panu Raatikainen (2003). Is Quine a Verificationist? Southern Journal of Philosophy 41 (3):399-409.
    For example, Cheryl Misak in her book-length examination of verificationism writes that ‘the holist [such as Quine] need not reject verificationism, if it is suitably formulated. Indeed, Quine often describes himself as a verificationist’.[iii] Misak concludes that Quine ‘can be described as a verificationist who thinks that the unit of meaning is large’;[iv] and when comparing Dummett and Quine, Misak states that ‘both can be, and in fact are, verificationists’.[v].
    Direct download (10 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
  50. Panu Raatikainen (2003). More on Putnam and Tarski. Synthese 135 (1):37 - 47.
    Hilary Putnam's famous arguments criticizing Tarski's theory of truth are evaluated. It is argued that they do not succeed to undermine Tarski's approach. One of the arguments is based on the problematic idea of a false instance of T-schema. The other ignores various issues essential for Tarski's setting such as language-relativity of truth definition.
    Direct download (7 more)  
     
    My bibliography  
     
    Export citation  
1 — 50 / 63