17 found
Order:
  1. Gatherings Symposium: Beyond Presence?Jussi M. Backman, Taylor Carman, Daniel Dahlstrom, Graham Harman, Michael Marder & Richard Polt - 2019 - Gatherings: The Heidegger Circle Annual 9:145-174.
  2. Radical Contextuality in Heidegger's Postmetaphysics: The Singularity of Being and the Fourfold.Jussi M. Backman - 2020 - In Günter Figal, Diego D'Angelo, Tobias Keiling & Guang Yang (eds.), Paths in Heidegger's Later Thought. Bloomington, Indiana: Indiana University Press. pp. 190-211.
    The chapter argues that radical contextuality, a hallmark theme of “postmodern” thought, is also a key element of Heidegger’s thinking. Aristotelian metaphysics, as the question of being qua being, looks for a universal principle common to every particular instance of “to be.” By contrast, the postmetaphysical approach gradually developed by Heidegger basically addresses being as the irreducible context-sensitivity and singularity of a meaningful situation, understood as a unique focal point of a dynamic and complex meaning-context. The fundamental ontology of Being (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  3. A Russian Radical Conservative Challenge to the Liberal Global Order: Aleksandr Dugin.Jussi M. Backman - 2019 - In Marko Lehti, Henna-Riikka Pennanen & Jukka Jouhki (eds.), Contestations of Liberal Order: The West in Crisis? Palgrave Macmillan. pp. 289-314.
    The chapter examines Russian political theorist Aleksandr Dugin’s (b. 1962) challenge to the Western liberal order. Even though Dugin’s project is in many ways a theoretical epitome of Russia’s contemporary attempt to profile itself as a regional great power with a political and cultural identity distinct from the liberal West, Dugin can also be read in a wider context as one of the currently most prominent representatives of the culturally and intellectually oriented international New Right. The chapter introduces Dugin’s role (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  4. Relativism and Radical Conservatism.Timo Pankakoski & Jussi M. Backman - 2019 - In Martin Kusch (ed.), The Routledge Handbook of Philosophy of Relativism. Routledge. pp. 219-227.
    The chapter tackles the complex, tension-ridden, and often paradoxical relationship between relativism and conservatism. We focus particularly on radical conservatism, an early twentieth-century German movement that arguably constitutes the climax of conservatism’s problematic relationship with relativism. We trace the shared genealogy of conservatism and historicism in nineteenth-century Counter-Enlightenment thought and interpret radical conservatism’s ambivalent relation to relativism as reflecting this heritage. Emphasizing national particularity, historical uniqueness, and global political plurality, Carl Schmitt and Hans Freyer moved in the tradition of historicism, (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  5. Idean politiikka: Arendt ja Badiou.Jussi M. Backman - 2013 - Tiede Ja Edistys 38 (4):271-287.
    Artikkeli tarkastelee aluksi Hannah Arendtin analyysiä totalitarismin pohjimmiltaan ideologisesta luonteesta ja ideologisen ”idean” olemuksesta. Tätä analyysiä verrataan Alain Badioun yritykseen herättää henkiin ideologinen ”idean politiikka”. Artikkelin perusväitteen mukaan sekä Arendt että Badiou näkevät politiikan alueena, jolla uutuus ja ihmisen kyky ryhtyä maailmaa muuttaviin hankkeisiin voivat toteutua. He ymmärtävät kuitenkin poliittisen aktiviteetin muodon olennaisesti eri tavoin: Arendtille politiikka on perusluonteeltaan toimintaa, praksista, Badioulle se on pohjimmiltaan idean tuottamista, poiesista. Tällä on keskeisiä seurauksia heidän politiikkakäsityksilleen. Lopuksi osoitetaan, että Badioun ”ideologinen” ymmärrys politiikasta (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  6. Heidegger's Revolutionary (Anti-/Counter-/Post-)Modernism.Jussi M. Backman - 2021 - Gatherings: The Heidegger Circle Annual 11:93-101.
    A rejoinder to Harri Mäcklin, "A Heideggerian Critique of Immersive Art".
    Direct download (3 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7. Mitä Aleksandr Dugin tarkoittaa?Jussi M. Backman - 2022 - Niin and Näin 29 (1).
    Puhuttaessa Ukrainan sotaan kärjistyneen Venäjän geopoliittisen ja ideologisen ajattelun filosofis-teoreettisista taustavoimista nousee toistuvasti esiin ”putinismin pääideologiksi” ja ”maailman vaarallisimmaksi filosofiksi” maalaillun Aleksandr Duginin nimi. Kuka Dugin on, millaista on hänen vaarallinen ajattelunsa ja mikä on sen yhteys suurvallan aggressioon ja hyökkäyssotaan? Seuraavassa luodaan tiivis yleiskatsaus Duginin ajattelun kahteen keskeisimpään ideologiseen elementtiin: geopoliittiseen Euraasia-ideologiaan ja Duginin radikaalikonservatiiviseen ”neljänteen poliittiseen teoriaan”. Vaikka Duginin suora vaikutusvalta on rajallinen, hänen ajattelunsa heijastelee Venäjän poliittisen eliitin ajatusmaailmaa laajemminkin.
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8. Spekülatif materyalizmde hümanizm ve post-hümanizm.Jussi M. Backman - 2018 - Sabah Ülkesi: Üç Aylık Kültür-Sanat Ve Felsefe Dergisi (57):20-25.
    Translated into Turkish by Mustafa Yalçınkaya.
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9. Olemisen ainutkertaisuudesta ainutkertaisuuden politiikkaan: Parmenides, Heidegger, Nancy.Jussi M. Backman - 2013 - Tiede Ja Edistys 38 (2):108-124.
    Kirjoitus tarkastelee Martin Heideggerin myöhäisajattelussa esiin nousevaa olemisen ainutkertaisuuden (Einzigkeit, Einmaligkeit) teemaa ja sen edelleenkehittelyä Jean-Luc Nancyn ajattelussa. Teeman osoitetaan kytkeytyvän Heideggerin välienselvittelyyn filosofian esisokraattisen alun, erityisesti Parmenideen ajattelun kanssa. Parmenides ajattelee olemista kaikkia yksittäisiä ilmentymiään, "kuolevaisten" äärellisiä "näkemyksiä" (doksai) yhdistävänä absoluuttisen homogeenisena ja itseidenttisenä ilmeisyytenä (alētheia), todellisuuden puhtaana läsnäolona ajattelulle. Tätä vasten Heidegger ajattelee olemisen nimenomaan yksittäisten ilmentymiensä kontekstuaalisena ainutkertaisuutena, mielekkyystilanteiden ainutkertaistavana kontekstualisoitumisena. Nancy jatkaa ajatusta kuvailemalla olemista "ainutkertaiseksi-monikolliseksi" (singulier pluriel), mutta täydentää Heideggerin ajatteluun tunnetusti jäänyttä aukkoa soveltamalla ajatusta (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  10. Encountering Finitude: On the Hermeneutic Radicalization of Experience.Jussi M. Backman - 2018 - In Antonio Cimino & Cees Leijenhorst (eds.), Phenomenology and Experience: New Perspectives. Boston: Brill. pp. 46-62.
    The chapter approaches the hermeneutic concept of experience introduced by Hans-Georg Gadamer in Truth and Method (1960) from the perspective of the conceptual history of experience in the Western philosophical tradition. Through an overview of the concept and the epistemological function of experience (empeiria, experientia, Erfahrung) in Aristotle, Francis Bacon, and Hegel, it is shown that the tradition has considered experience first and foremost in methodological terms, that is, as a pathway towards a form of scientific knowledge that is itself (...)
    Direct download (3 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  11. Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa.Jussi M. Backman - 2018 - In Jarkko Toikkanen & Ira Virtanen (eds.), Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Lapland University Press. pp. 25-40.
    Väitetään, että nykypäivän populismi vetoaa tosiasioiden sijasta ”kokemukseen”. Mutta mitä on kokemus? Se ei ole vain ennakkoluuloihin nojautuvaa mutua eikä myöskään pelkkää empiirisen datan rekisteröintiä mutta liittyy molempiin. Artikkelin luoma tiivis katsaus kokemuksen käsitehistorian pääpiirteisiin osoittaa, että länsimaisen filosofian perinteessä kokemus on ymmärretty ohittamattomana vaiheena tiedon hankkimisessa ja koettelemisessa. Toisaalta kokemukseen on liitetty tiettyjä tiedollisia heikkouksia – kontingenssi, tilannesidonnaisuus ja ennakoimattomuus – jotka tieteellinen metodi on eri tavoin pyrkinyt voittamaan. Artikkeli esittää, että 1900-luvun filosofinen hermeneutiikka irrottautuu tästä perinteisestä kokemuksen välineellistämisestä (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  12. Metafysiikan uskonnollinen loppu? Meillassoux ja fideismi.Jussi M. Backman - 2019 - Tiede Ja Edistys 44 (3):179-198.
    Artikkeli käy läpi Quentin Meillassoux’n Äärellisyyden jälkeen -teoksessa esittelemiä spekulatiivisen materialismin lähtökohtia: ajatuksen Kantin jälkeistä filosofiasta hallinneesta korrelationismista ja sen ”heikosta” ja ”vahvasta” muodosta sekä Meillassoux’n perusargumentin, jolla hän pyrkii osoittamaan vahvan korrelationismin pyrkimyksen absoluuttisista viitepiisteistä luopumiseen sisäisesti ristiriitaiseksi. Tarkastelun pääpaino on Meillassoux’n väitteessä, että ajattelun riisuminen kaikista absoluuttisista näkökohdista johtaa vahvan korrelationismin omaksumaan ”fideistisen”, uskon ja järjen erillisyyttä ja keskinäistä riippumattomuutta korostavan suhtautumisen uskonnolliseen uskoon. Tällainen fideismi voi Meillassoux’n mukaan suojella tai jopa palvella ”nykypäivän fanatismia”. Artikkeli esittää joukon kriittisiä (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  13. Johdatukseksi Martin Heideggerin vuoden 1935 luentoihin.Jussi M. Backman - 2010 - Tiede Ja Edistys 35 (2):91-106.
    Artikkeli toimii johdantona Martin Heideggerin suomennettuun teokseen Johdatus metafysiikkaan. Se avaa historiallisia tilanteita, joissa kyseiset luennot alun perin pidettiin (1935) ja julkaistiin (1953). Johdatus metafysiikkaan -luennoista voidaan löytää epäsuora kuvaus Heideggerin suhteesta kansallissosialismiin hänen rehtorikautensa (1933–1934) jälkeisinä vuosina ja ne dokumentoivat myös filosofian olosuhteita ja ehtoja kansallissosialismin aikana. Filosofisesti luennot kiteyttävät Heideggerin Olemisen ja ajan (1927) jälkeisen käänteen (Kehre) ja esittävät ohjelmallisen luonnoksen Heideggerin myöhäisajattelun tärkeimmistä suuntaviivoista.
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  14. Review of Fredrik Westerlund, Heidegger and the Problem of Phenomena[REVIEW]Jussi M. Backman - 2023 - Notre Dame Philosophical Reviews.
    Book review of Fredrik Westerlund, Heidegger and the Problem of Phenomena (London: Bloomsbury Academic, 2020).
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  15. Sana esiintyy lihassa. [REVIEW]Jussi M. Backman - 2022 - Tiede Ja Edistys 47 (4):348-351.
    Book review of Esa Kirkkopelto, Logomimesis: tutkielma esiintyvästä ruumiista (Helsinki: Tutkijaliitto, 2020).
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  16. Monenkeskisestä ainutkertaisuudesta, sen ontologiasta ja politiikasta. [REVIEW]Jussi M. Backman - 2021 - Tiede Ja Edistys 46 (4):317-321.
    Book review of Jean-Luc Nancy, Singulaarinen pluraalinen oleminen [Être singulier pluriel], translated into Finnish by Viljami Hukka and Anna Nurminen (Helsinki: Tutkijaliitto, 2021).
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  17. Äärellisyysfilosofia kaappaa Kantin? [REVIEW]Jussi M. Backman - 2020 - Tiede Ja Edistys 35 (2):183-187.
    Book review of Martin Heidegger, Kant ja metafysiikan ongelma [Kant und das problem der Metaphysik], translated into Finnish by Markku Lehtinen (Tampere: Vastapaino, 2020).
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark