9 found
Order:
See also
Jussi M. Backman
University of Jyväskylä
  1. A Russian Radical Conservative Challenge to the Liberal Global Order: Aleksandr Dugin.Jussi M. Backman - 2019 - In Marko Lehti, Henna-Riikka Pennanen & Jukka Jouhki (eds.), Contestations of Liberal Order: The West in Crisis? Cham: Palgrave Macmillan. pp. 289-314.
    The chapter examines Russian political theorist Aleksandr Dugin’s (b. 1962) challenge to the Western liberal order. Even though Dugin’s project is in many ways a theoretical epitome of Russia’s contemporary attempt to profile itself as a regional great power with a political and cultural identity distinct from the liberal West, Dugin can also be read in a wider context as one of the currently most prominent representatives of the culturally and intellectually oriented international New Right. The chapter introduces Dugin’s role (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  2. Gatherings Symposium: Beyond Presence?Jussi M. Backman, Taylor Carman, Daniel Dahlstrom, Graham Harman, Michael Marder & Richard Polt - 2019 - Gatherings: The Heidegger Circle Annual 9:145-174.
  3. Spekülatif materyalizmde hümanizm ve post-hümanizm.Jussi M. Backman - 2018 - Sabah Ülkesi: Üç Aylık Kültür-Sanat Ve Felsefe Dergisi (57):20-25.
    Translated into Turkish by Mustafa Yalçınkaya.
    Direct download (2 more)  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  4. Encountering Finitude: On the Hermeneutic Radicalization of Experience.Jussi M. Backman - 2018 - In Antonio Cimino & Cees Leijenhorst (eds.), Phenomenology and Experience: New Perspectives. Leiden: Brill. pp. 46-62.
    The chapter approaches the hermeneutic concept of experience introduced by Hans-Georg Gadamer in Truth and Method (1960) from the perspective of the conceptual history of experience in the Western philosophical tradition. Through an overview of the concept and the epistemological function of experience (empeiria, experientia, Erfahrung) in Aristotle, Francis Bacon, and Hegel, it is shown that the tradition has considered experience first and foremost in methodological terms, that is, as a pathway towards a form of scientific knowledge that is itself (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  5.  29
    Relativism and Radical Conservatism.Timo Pankakoski & Jussi M. Backman - 2019 - In Martin Kusch (ed.), The Routledge Handbook of Philosophy of Relativism. Abingdon: Routledge. pp. 219-227.
    The chapter tackles the complex, tension-ridden, and often paradoxical relationship between relativism and conservatism. We focus particularly on radical conservatism, an early twentieth-century German movement that arguably constitutes the climax of conservatism’s problematic relationship with relativism. We trace the shared genealogy of conservatism and historicism in nineteenth-century Counter-Enlightenment thought and interpret radical conservatism’s ambivalent relation to relativism as reflecting this heritage. Emphasizing national particularity, historical uniqueness, and global political plurality, Carl Schmitt and Hans Freyer moved in the tradition of historicism, (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6.  20
    Radical Contextuality in Heidegger's Postmetaphysics: The Singularity of Being and the Fourfold.Jussi M. Backman - 2020 - In Günter Figal, Diego D'Angelo, Tobias Keiling & Guang Yang (eds.), Paths in Heidegger's Later Thought. Bloomington, IN: Indiana University Press. pp. 190-211.
    The chapter argues that radical contextuality, a hallmark theme of “postmodern” thought, is also a key element of Heidegger’s thinking. Aristotelian metaphysics, as the question of being qua being, looks for a universal principle common to every particular instance of “to be.” By contrast, the postmetaphysical approach gradually developed by Heidegger basically addresses being as the irreducible context-sensitivity and singularity of a meaningful situation, understood as a unique focal point of a dynamic and complex meaning-context. The fundamental ontology of Being (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7.  34
    Metafysiikan uskonnollinen loppu? Meillassoux ja fideismi.Jussi M. Backman - 2019 - Tiede and Edistys 44 (3):179-198.
    Artikkeli käy läpi Quentin Meillassoux’n Äärellisyyden jälkeen -teoksessa esittelemiä spekulatiivisen materialismin lähtökohtia: ajatuksen Kantin jälkeistä filosofiasta hallinneesta korrelationismista ja sen ”heikosta” ja ”vahvasta” muodosta sekä Meillassoux’n perusargumentin, jolla hän pyrkii osoittamaan vahvan korrelationismin pyrkimyksen absoluuttisista viitepiisteistä luopumiseen sisäisesti ristiriitaiseksi. Tarkastelun pääpaino on Meillassoux’n väitteessä, että ajattelun riisuminen kaikista absoluuttisista näkökohdista johtaa vahvan korrelationismin omaksumaan ”fideistisen”, uskon ja järjen erillisyyttä ja keskinäistä riippumattomuutta korostavan suhtautumisen uskonnolliseen uskoon. Tällainen fideismi voi Meillassoux’n mukaan suojella tai jopa palvella ”nykypäivän fanatismia”. Artikkeli esittää joukon kriittisiä (...)
    Direct download  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8.  74
    Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa.Jussi M. Backman - 2018 - In Jarkko Toikkanen & Ira Virtanen (eds.), Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Rovaniemi: Lapland University Press. pp. 25-40.
    Väitetään, että nykypäivän populismi vetoaa tosiasioiden sijasta ”kokemukseen”. Mutta mitä on kokemus? Se ei ole vain ennakkoluuloihin nojautuvaa mutua eikä myöskään pelkkää empiirisen datan rekisteröintiä mutta liittyy molempiin. Artikkelin luoma tiivis katsaus kokemuksen käsitehistorian pääpiirteisiin osoittaa, että länsimaisen filosofian perinteessä kokemus on ymmärretty ohittamattomana vaiheena tiedon hankkimisessa ja koettelemisessa. Toisaalta kokemukseen on liitetty tiettyjä tiedollisia heikkouksia – kontingenssi, tilannesidonnaisuus ja ennakoimattomuus – jotka tieteellinen metodi on eri tavoin pyrkinyt voittamaan. Artikkeli esittää, että 1900-luvun filosofinen hermeneutiikka irrottautuu tästä perinteisestä kokemuksen välineellistämisestä (...)
    Direct download (2 more)  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9.  52
    Pienten kertomusten etiikkaa: ideologia ja narratiivinen hermeneutiikka.Jussi M. Backman - 2018 - Ajatus 75:361-381.
    Kirjasymposioartikkeli esittelee Hanna Meretojan teoksen The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (Oxford University Press, 2018) keskeisimmät ajatukset ja kytkee ne laajempaan hermeneuttiseen ja jälkistrukturalistiseen ajatteluperinteeseen, etenkin Jean-François Lyotardin luonnehdintaan jälkimodernista aikakaudesta suurten modernien historiallisten metakertomusten horjumisen ja pienten paikallisten kertomusten moneuden aikakautena. Tässä valossa Meretojan hermeneuttista kertomusetiikkaa voidaan lukea ennen muuta pienten, ei-totalisoivien kertomusten etiikkana. Artikkeli esittää, että tällaiselle etiikalle löytyy hedelmällinen vertailukohta Hannah Arendtin totalitarismiteoriasta, joka sijoittaa ideologiset metakertomukset totalitaarisen hallinnan ja sen tuottaman ”banaalin pahuuden” (...)
    Direct download (2 more)  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark