16 found
Order:
See also
Lauri Kallio
University of Helsinki (PhD)
  1.  8
    J. V. Snellmanin hegeliläisyydestä.Lauri Kallio - 2017 - Ajatus 74 (1):83-104.
    Tämä artikkeli käsittelee J. V. Snellmanin sijoittumista hegeliläisen filosofian kentälle. Hegeliläinen koulukunta jakautui 1830-luvun kuluessa oikeisto-, vasemmisto- ja keskustahegeliläisyyteen. J. V. Snellmanin filosofian tutkimuksessa on usein nostettu esiin Carl Ludwig Michelet’n (1843, 314) luonnehdinta Snellmanista vasemman keskustan hegeliläisenä. Michelet’n käsitys on edeltävässä tutkimuksessa yleisesti hyväksytty. Sitä, mikä tekee Snellmanista nimenomaan vasemman keskustan eikä esimerkiksi oikean keskustan edustajaa ei kuitenkaan juuri ole pohdittu. Esitän seuraavassa muutamia huomioita, joiden myötä kuva Snellmanin sijoittumisesta hegeliläisten kentässä tarkentuu.
    Direct download (3 more)  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  2.  1
    Autonomian ajan filosofia ja Saksa.Lauri Kallio - 2020 - Tieteessä Tapahtuu 38 (2):21-27.
    Itsenäisen Suomen filosofian historia tunnetaan sen läheisistä suhteista anglosaksiseen akateemiseen maailmaan. Autonomian aikana suomalainen akateeminen filosofia suuntautui sitä vastoin saksankieliseen Eurooppaan. Esittelen tässä tekstissä joitain esimerkkejä saksalaisen filosofian vaikutuksesta suomalaiseen filosofiaan autonomian aikana.
    Direct download  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  3.  17
    Der Begriff der Person bei Kant, Hegel und Snellman.Lauri Kallio - 2017 - Hegel-Jahrbuch 2017 (1):202-208.
    Der Beitrag, dessen Schwerpunkt auf metaphysischen Fragestellungen liegt, expliziert das Verhältnis zwischen Kants und Hegels Auffassungen der Person. Der Begriff der Person spielt eine wichtige Rolle in praktischer Philosophie Kants. Kant verneint dagegen die Auffassung der ontologischen Person. Nachkantischer deutscher Idealismus kann als Wiederherstellung der Personontologie erörtert werden. Persönliches Sein prägt auch Philosophie Hegels. Hegel thematisiert Person aber systematisch nur im Bereich der Philosophie des Rechts. Der Standpunkt des finnischen Hegelianers J.V. Snellman (1806–81) wird als Fortsetzung der Philosophie Hegels betrachtet. (...)
    Direct download (2 more)  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  4.  11
    Logiikan ja reaalifilosofian suhteesta Hegelillä.Lauri Kallio - 2017 - Niin and Näin 24 (1):104-111.
    Logiikan ja reaalifilosofian suhde on keskeisimpiä Hegelin filosofian herättämiä kysymyksiä. Hegelin mukaan hänen systeeminsä ensimmäinen osa eli logiikka ja toisen ja kolmannen osan muodostava reaalifilosofia vastaavat toisiaan. Hegelin tuotannossa on kuitenkin aineksia monenlaisille tulkinnoille tästä vastaavuudesta. -/- Yleensä ajatellaan, ettei Hegel ei tarjonnut tyydyttävää selitystä logiikan ja reaalifilosofian suhteesta. Jos otamme tämän tulkinnan lähtökohdaksi, on kysyttävä, miltä osin Hegelin lupaama vastaavuus ei toteudu. Toiseksi on kysyttävä vastaavuusvaatimuksen merkitystä Hegelin filosofialle ylipäänsä. Johtaako luopuminen logiikan ja reaalifilosofian vastaavuudesta absoluuttisen idealismin hylkäämiseen?
    Direct download  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  5.  9
    Hegel's Conception of Personality Between the Logic and Realphilosophy.Lauri Kallio - 2019 - In Paolo Diego Bubbio, Alessandro De De Cesaris, Maurizio Pagano & Hanger Weslati (eds.), Hegel, Logic and Speculation. Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta: pp. 135-146.
    The paper discusses four different topics: (1.) the role of personality in Hegel's system; his definitions of both (2.) logical and (3.) realphilosophical personality; (4.) the tension between the two.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6.  8
    Is It Possible to Construct a Non-Metaphysical Hegelian Concept of Person?Lauri Kallio - 2015 - Revista Opinião Filosófica 6 (2):49-65.
    Although personal being plays an important role in G.W.F. Hegel's (1770–1831) philosophy he never provided a comprehensive definition of personality. Within the framework of his works it is thus possible to formulate different definitions of person and personality, and several conflicting definitions were presented among Hegelians during the 1830s and 1840s. In this paper I examine the role of personality in Hegel's system and discuss the relationship between personality and metaphysics. The question shall be analyzed in the context of various (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7.  2
    É Possível Construir Um Conceito Hegeliano Não-Metafísico de Pessoa?Lauri Kallio - 2015 - Revista Opinião Filosófica 6 (2).
    Embora ser pessoal desempenhe um papel importante na filosofia de G.W.F. Hegel, ele nunca forneceu uma definição compreensiva de personalidade. Dentro do arcabouço de seus trabalhos, é, então, possível formular diferentes definições de pessoa e personalidade e algumas definições conflitantes foram apresentadas entre hegelianos durante as décadas de 1830 e 1840. Nesse artigo, examino o papel da personalidade no sistema de Hegel e discuto a relação entre personalidade e metafísica. A questão deve ser analisada no contexto dos vários trabalhos de (...)
    Direct download  
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8.  3
    The Foundation of Evil: The Finnish Hegelian J. V. Snellman (1806–1881) as a Reader of Schelling.Lauri Kallio - 2017 - Schelling-Studien 5 (1):219-233.
    The paper discusses J.V. Snellman's (1806–81) reading of F.W.J. Schelling's (1775–1854) philosophy. The reading was presented in his book "Essay on the speculative Development of the Idea of Personality" (1841). Snellman, the most remarkable Finnish Hegelian, focused on Schelling's text "Philosophical investigations into the essence of human freedom" (1809). In Snellman's view Schelling is a forerunner to Hegel. He was not familiar with the details of Schelling's later critic towards Hegel. -/- Snellman became interested in Schelling, because the latter highlights (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9. Arvi Grotenfelt and Neo-Kantian Philosophy of History.Lauri Kallio - manuscript
  10. How Late Hegelians Replied to F.A. Trendelenburg's Logical Question.Lauri Kallio - 2019 - Hegel-Studien 52:59-83.
    F.A. Trendelenburg's work "Logical Investigations" influenced greatly the decline of G.W.F. Hegel's philosophy in the early 1840s. In this work Trendelenburg challenged the very foundation of Hegel's system, his speculative logic. Somewhat twenty years later two leading late Hegelians, C.L. Michelet from Berlin and K. Rosenkranz from Königsberg, replied to Trendelenburg. Their common strategy was to show that Trendelenburg owes more to Hegel than he admits. At the same time, Trendelenburg has misunderstood Hegel's dialectics and in fact fallen into the (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  11. Hegel, Snellman und die Relation zwischen der spekulativen Logik und der Philosophie des subjektiven Geistes.Lauri Kallio - manuscript
    Erkenne dich selbst sei die schwierigste Zumutung, die einem Menschen gemacht worden ist – so proklamierte Finnischer Philosoph und Hegelianer J.V. Snellman (1806–81) in der Ein-leitung zum seinen ersten philosophischen Hauptwerk. In diesem Werk ("Versuch einer spekulativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit", Tübingen 1841) kommentierte Snellman sowohl G.W.F. Hegels (1770–1831) Philosophie des subjektiven Geistes als auch die Diskussion unter deutschen Hegelianern. Laut Snellman setzt die Durchführung der Idee der Philosophie des subjektiven Geistes eine engere Verbindung zwischen spekulativer Logik und Geistesphilosophie (...)
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  12. J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit.Lauri Kallio - 2017 - Dissertation, University of Helsinki
    The study discusses the philosophy of Finnish philosopher J.V. Snellman (1806–81). The focus is on Snellman's so-called philosophy of personality, which he presented in his work "Essay on the speculative Development of the Idea of Personality" (Tübingen, 1841). Besides this work he addressed his philosophy of personality in his other works and in his public lectures. -/- In his philosophy of personality Snellman develops the concept of personality within the framework of G.W.F. Hegel's (1770–1831) philosophy. The concept of personality serves (...)
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  13. J. V. Snellmanin varhainen Hegel-luenta.Lauri Kallio - 2019 - Ajatus 76 (1):61–82.
    Artikkeli käsittelee J. V. Snellmanin (1806–81) varhaisvaiheen filosofiaa ja sen suhdetta hänen 1840-luvun alun filosofiseen pääteokseensa "Persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehittelyn yritys" (Versuch einer speculativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit). Varhaisvaiheen filosofia viittaa Snellmanin julkaistuihin kirjoituksiin vuosina 1835–40 sekä luentokäsikirjoituksiin ja muihin muistiinpanoihin. -/- Artikkelin keskiössä on Snellmanin varhainen luenta G. W. F. Hegelin (1770–1831) filosofiasta. Snellmanin filosofian on yleensä katsottu seuraavan Hegelin esikuvaa uskollisesti. Tämä pitää pääasiassa paikkansa, mutta toisaalta Snellman ei missään vaiheessa uraansa epäröinyt poiketa Hegelin viitoittamalta tieltä. Hän (...)
    Translate
     
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  14. Late Hegelianism in the North — Monrad, Borelius and Rein on the Crisis of Speculative Philosophy.Lauri Kallio - manuscript
    The paper addresses three late Hegelian philosophers from northern Europe: Norwegian M.J. Monrad (1816–97), Swede J.J. Borelius (1823–1909) and Finn Th. Rein (1838–1919). The focus is on their views on the crisis of Hegelian speculative philosophy. The popularity of G.W.F. Hegel's philosophy in Germany declined rapidly since the 1840s. The decline was influenced by e.g. new scientific discoveries. Hegelianism maintained a strong position in northern Europe (especially in Norway and in Finland) several decades longer than in Germany. Rein, Monrad and (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  15. Thiodolf Rein and the Legacy of Finnish Hegelianism.Lauri Kallio - manuscript
    As is well known, Hegel's philosophy arrived in Finland early. Already at the end of 1820s the studies in philosophy at the sole Finnish university were conducted in a Hegelian manner. The most important advocates of Finnish Hegelianism were professor J.J. Tengström and his pupil J.V. Snellman. -/- Thiodolf Rein succeeded Snellman as a professor in 1868. At that time the status of Hegelianism was already diminishing in Finland. Also Rein became increasingly critical towards Hegel's philosophy over the course of (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  16. The 1860s Kant Revival and the Philosophical Society of Berlin.Lauri Kallio - manuscript
    Neo-Kantianism emerged over the course of the 1860s and it occupied a leading position in the German universities from the 1870s until the First World War. Demands for getting "back to Kant" had become common since the early 1860s, and these demands were discussed in the meetings of the Philosophical Society of Berlin (Philosophische Gesellschaft zu Berlin; PGB), which was the international organization of Hegelians. In this paper I address some reactions among the PGB members to the 1860s Kant revival. (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark