Results for 'kvalitatiivinen tutkimus'

15 found
Order:
  1.  68
    Miten humanistinen tutkimus vaikuttaa yhteiskunnassa?Inkeri Koskinen - 2016 - Tiedepolitiikka 4 (2016):33–40.
    Tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite on nykyään kohtuuttoman kapea. Tilanne on hermeneuttisesti epäoikeudenmukainen: etenkin humanistisen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus jää näkymättömiin, koska käytettävä vaikuttavuuden käsite ei kata sitä. Tämä hapertaa jopa humanististen alojen itseymmärrystä. Humanistinen tutkimus vaikuttaa kuitenkin konkreettisin tavoin siihen, keitä olemme.
    No categories
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  2.  4
    Laki, teko ja tavoite: tutkimus tavoitteeliisuudesta lain tulkinnassa ja sen soveltamisessa.Aulis Aarnio - 1975 - [Helsinki]: Lainopillisen ylioppilastiedekunnan kustannustoimikunta.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  3. Lasten arjen ainekset: Etnografinen tutkimus materiaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja toimijuudesta päiväkodissa.Elina Paju - 2013 - Dissertation, University of Helsinki
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  4.  4
    Musiikki ahdistuksen taitona: filosofinen tutkimus musiikin eksistentiaalis-ontologisesta merkityksestä.Juha Torvinen - 2007 - [Jyväskylä]: Suomen Musiikkitieteellinen Seura.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  5.  3
    Yhteiskuntateoria, sosiaalinen toiminta ja sosiaalitieteet: tutkimus sosiaalisen toiminnan teorian nykytilasta ja kehityksestä 1900-luvulla.Pekka Kuusela - 1996 - Kuopio: Sosiaalitieteiden laitos, Kuopion yliopisto.
    Social theory, the theory of social action, and social sciences.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6.  7
    Ihmisen säännöt: tutkimus oikeuden olemuksesta, synnystä ja toiminnasta.Hannu Tapani Klami - 1983 - Turku: Turun yliopisto.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7.  4
    Vapaus ja aika Nikolai Berdjajevin filosofisessa ajattelussa: aatehistoriallinen tutkimus.Veikko Tajakka - 1990 - Joensuu: Joensuun yliopisto.
    Freedom and time in Nicholas Berdyaev's philosophical thought.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8. Syistä selityksiin. Kausaalisuus ja selittäminen yhteiskuntatieteissä.Tuukka Kaidesoja, Tomi Kankainen & Petri Ylikoski (eds.) - 2018 - Helsinki: Gaudeamus.
    Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on pohjimmiltaan kysymyksiin vastaamista. Kysymysten avulla hahmotellaan yhteiskunnallisille ilmiöille syitä ja seurauksia. Mikä rooli syy-seuraussuhteiden ymmärtämisellä sitten on arvioitaessa ja täsmennettäessä yhteiskuntatieteellisiä selitysmalleja? -/- Kausaalinen järkeily ja selittäminen läpäisee kaikkea yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tutkimusmenetelmistä ja -asetelmista riippumatta. Kausaalisuuden käsitettä, kausaalisuhteita ja kausaalisia päätelmiä koskevien oletusten hahmottaminen on tärkeää, kun alan tutkimuskäytäntöjä kehitetään. -/- Syistä selityksiin tarjoaa tieteenfilosofisia ja metodologisia välineitä, joita tarvitaan yhteiskuntatieteellisessä selittämisessä, kausaalianalyysissa ja pyrittäessä ratkaisemaan tiedon soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Kirjassa tarkastellaan kausaalisen järkeilyn merkitystä erilaisia tutkimusasetelmia (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9.  70
    Ontologiset Kategoriateoriat.Markku Keinänen & Jani Hakkarainen - 2024 - Ensyklopedia Logos.
    Ontologiset kategoriateoriat pyrkivät vastaamaan metafysiikan klassiseen ongelmaan: kysymykseen siitä, mihin eri kategorioihin oliot eli entiteetit jakaantuvat. Olioilla tarkoitetaan tässä mitä tahansa, joka on olemassa. Olevan kategoriat eli ontologiset kategoriat (lyhyesti kategoriat) ovat alustavasti olioiden hyvin yleisiä lajeja. Jäsenyys olioiden kategoriassa ei niinkään kerro sitä, mitä piirteitä oliolla on, vaan sen olemisen tavan ¬– miten se esimerkiksi on tai voi olla maailman rakenneosa. Esimerkkejä mahdollisista kategorioista ovat konkreettiset partikulaariset yksilöoliot (substanssit), ominaisuudet, relaatiot, prosessit, tapahtumat ja joukot. -/- 1. Mitä ovat ontologiset (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  10.  4
    Kokemus Michel Foucault’n filosofiassa.Sanna Tirkkonen - 2018 - Ajatus 75 (1):501-514.
    Lectio Praecursoria 5.10.2018: Artikkeli on väitöstilaisuudessa esitetyn englanninkielisen lectio praecursorian käännös. Väitöskirja tutkii ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n kokemuksen käsitteitä sekä teemoja, joita hän käsittelee näiden käsitteiden avulla. Analysoimalla eri kokemuksen käsitteitä Foucault'n filosofiassa voimme paitsi ymmärtää paremmin hänen länsimaiseen nykyajatteluun olennaisesti vaikuttanutta työtään myös peilata käsityksiämme terveydestä, mielenterveysongelmista ja itseen kohdistuvista käytännöistä. Usein häneen viitataan ajattelijana, joka kyseenalaistaa kokemusnäkökulman lähtökohtana tieteelliselle tiedolle. Kokemuksen käsitteillä on kuitenkin erityisasema Foucault’n varhaisissa, psykiatriaa ja psykologiaa käsittelevissä kirjoituksissa sekä hänen myöhäisissä etiikkaa tutkivissa teksteissään, joissa hän (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  11.  67
    Tilaustutkimus ja ulkopuolinen rahoitus.Panu Raatikainen - 2002 - In S. Karjalainen (ed.), Tutkijan eettiset valinnat. Gaudeamus.
    Suomessa kuten muissakin ”kehittyneissä” maissa suurin osa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään nykyisin jo yksityisellä rahoituksella. Tämä on tuonut mukanaan myös aivan uudenlaisia yhteiskunnallisia ja eettisiä ongelmia ja haasteita. Tilaustutkimuksen osuus korkeakouluissa tehtävästä tutkimuksesta on jatkuvasti kasvanut. Tällaiseen suuntaavaan ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen liittyy monenlaisia ongelmia. Pyrin tässä kirjoituksessa käsittelemään niistä keskeisimpiä.
    No categories
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  12.  73
    Voiko ihmistiede olla arvovapaata?Panu Raatikainen - 2006 - In Etiikkaa ihmistieteilijöille. SKS.
    Kysymys siitä, onko tiede ja voiko se olla arvovapaata, on herättänyt vilkasta ja jopa kiivastakin keskustelua. Erityisen polttava tämä kysymys on ihmistieteissä. Yhdessä ääripäässä on kuva tieteellisestä tutkimuksesta kaikenlaisten eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten yläpuolella olevana intressittömänä toimintana. Toisessa päässä on väite, ettei tiede voi koskaan olla arvovapaata vaan että tieteellinen tutkimus ja sen tulokset ovat läpeensä arvojen värittämiä. Näiden välille mahtuu monenlaisia maltillisempia välittäviä kantoja.
    No categories
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  13. Voiko se olla objektiivista? Tieteenulkoinen tieto ja yhteistyö soveltavassa kulttuurintutkimuksessa.Inkeri Koskinen - 2018 - In T. Suopajärvi and J. Ylipulli P. Hämeenaho (ed.), Soveltava kulttuurintutkimus. pp. 129–154.
    Tieteelliseen tutkimukseen osallistuu nykyään muitakin kuin tutkijoita. Paikallisyhteisöjen edustajat, kokemusasiantuntijat tai vaikkapa taiteilijat saattavat tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Yhdessä he etsivät kattavampaa ymmärrystä käytännön ongelmista ja entistä toimivampia ratkaisuja niihin. Tällainen tutkimus on liki vääjäämättä arvolatautunutta, mutta tulosten pitäisi kuitenkin olla objektiivisia. Miten tämä onnistuu? Tarjoan kysymykseen tieteenfilosofisen vastausehdotuksen.
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  14.  4
    Trans- ja intersukupuolisuus queer-bioeettisinä kysymyksinä.Tiia Sudenkaarne - 2018 - Ajatus 75 (1):203-246.
    Tämä artikkeli on ensimmäinen suomenkielinen, vertaisarvioitu artikkeli queer-bioetiikasta.[1] Sen on tarkoitus johdattaa queer-bioeettiseen ajatteluun ja innostaa queer-bioeettiseen tutkimukseen. Sen yleisfilosofisempi päämäärä on herättää kysymyksiä sukupuolen ja seksuaalisuuden bioetiikan normatiivis-moraalisista perusteista ja seurauksista. Miten queer-bioetiikan avulla voidaan kyseenalaistaa cis- ja heteronormatiivisuus hyvän elämän välttämättömänä ehtona sekä medikalisoituna merkitysjärjestelmänä? Artikkeli lähestyy tätä kysymystä polkuja raivaten ja mahdollisuuksia kartoittaen. Artikkelissa pohditaan lisäksi queer-bioetiikan suhdetta muuhun tutkimuskenttään sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kysymysten asemaa bioetiikassa. Kansainvälisesti tarkasteltuna homo-, lesbo- ja queer-tutkimus sekä trans- ja (...)
    No categories
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  15. Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa.Jussi M. Backman - 2018 - In Jarkko Toikkanen & Ira Virtanen (eds.), Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Lapland University Press. pp. 25-40.
    Väitetään, että nykypäivän populismi vetoaa tosiasioiden sijasta ”kokemukseen”. Mutta mitä on kokemus? Se ei ole vain ennakkoluuloihin nojautuvaa mutua eikä myöskään pelkkää empiirisen datan rekisteröintiä mutta liittyy molempiin. Artikkelin luoma tiivis katsaus kokemuksen käsitehistorian pääpiirteisiin osoittaa, että länsimaisen filosofian perinteessä kokemus on ymmärretty ohittamattomana vaiheena tiedon hankkimisessa ja koettelemisessa. Toisaalta kokemukseen on liitetty tiettyjä tiedollisia heikkouksia – kontingenssi, tilannesidonnaisuus ja ennakoimattomuus – jotka tieteellinen metodi on eri tavoin pyrkinyt voittamaan. Artikkeli esittää, että 1900-luvun filosofinen hermeneutiikka irrottautuu tästä perinteisestä kokemuksen välineellistämisestä (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark