This series of images forms part of the ongoing project Soft Ground, Hard Light, which speculates on a multiscalar spatial ontology of photography emanating from the Arditurri silver mine complex in the Basque Country. Evoking the mountainous massif around Arditurri where silver ore and galena have been extracted since Roman presence in the area, the depicted topographies are, in fact, data transcriptions from atomic force microscopy (AFM) probing the analogue film stock of an early 1930s experiment in 3D cinema, Cine (...) en Relieve, by the Basque cinematographer Teófilo Mingueza. In contrast to optical or electron microscopy, AFM uses a scanning probe to physically touch the specimen, recording its surface undulations at the atomic scale of a nanometre, or a billionth of a metre. As a haptic operation based on direct contact between instrument and sample, between apparatus and referent, AFM is literally a contact print, a ‘blind’ scan that senses not the visual content of the recorded image but ‘feels’ its underlying material substrate of silver nanoparticles within the 35 mm film emulsion. The resulting image assemblies visualize a topography resulting from the intra-action between the silver nanoparticles and the scanning probe as much as its transcription through the particular parameters afforded by the AFM analysis software. Hard Light, Soft Ground was initiated during an artist’s residency at Tabakalera Centre for Contemporary Culture, Donostia-San Sebastián, and is currently in production as part of the wider research project Esper Syndrome: Archaeotopologies of the Image at the Royal College of Art, funded by the AHRC through the London Arts & Humanities Partnership. With additional thanks to the Basque Film Archive and Gustavo Ariel Schwartz at the Materials Physics Centre, Donostia-San Sebastián. (shrink)

Though it is inter-disciplinary in scope, situated as it is on the borderlines of ontology and logic, philosophy of literature and theory of language, Ingarden's work has a deliberately narrow focus: the literary work, its structure and ...

A primary issue in the field of business and society over the past 25 years has been the relationship between corporate social performance and corporate financial performance. Recently, Griffin and Mahon (1997) presented a table categorizing studies that have investigated this relationship. Motivated by concerns with this table, as well as a desire to account for progress in research in this area, the authors reconstructed it. The authors present a portrait of this relationship that is (a) substantially different from that (...) shown in the Griffin and Mahon table and (b) more consistent with the latest research on the topic. (shrink)

INTRODUCTION I have often asked myself why Husserl, really, headed in the direction of transcendental idealism from the time of his ...

The paper is devoted to the discussion of some philosophical and historical problems connected with the theorem on the undefinability of the notion of truth. In particular the problem of the priority of proving this theorem will be considered. It is claimed that Tarski obtained this theorem independently though he made clear his indebtedness to Gödel’s methods. On the other hand, Gödel was aware of the formal undefinability of truth in 1931, but he did not publish this result. Reasons for (...) that are also considered. (shrink)

Introduction The starting point for our reflections upon the musical work will be the unsystematized convictions that we encounter in daily life in our communion with musical works before we succumb to one particular theory or another.

The purpose here is to give a thorough phenomenological account of the aesthetic experience. The difference between cognitive perception of a real object and the aesthetic experience of an esthetic object is discussed at length. Elements and phases of an esthetic experience are delineated; illustrations of a preliminary emotion of esthetic experience are given, All of which suggest a fundamental change of attitude. From normal perceiving to esthetic perceiving there is a change from categorical structures to qualitative harmony structures, Producing (...) pleasure in the presence of an esthetic object. (staff). (shrink)

”Rotu” mielletään usein pelkästään biologiseksi käsitteeksi. Niinpä rasismista syytetyt toisinaan puolustautuvat julkisuudessa sanomalla, että he eivät ole biologisten rotuoppien kannattajia, vaan esimerkiksi vain kannattavat kulttuurien oikeutta olla erilaisia. Historiallisissa yhteyksissä menneiden aikojen ajattelijoita saatetaan puolustaa sillä, että he eivät olleet ainakaan biologisia rasisteja. Erottelun taustalla on olettamus, että biologiaa koskevat ja kulttuuria koskevat käsitykset voidaan ongelmattomasti erottaa toisistaan. Tämän esityksen yhtenä pyrkimyksenä on pohtia biologia vs. kulttuuri -erottelun merkitystä rotua koskevissa käsityksissä, ja problematisoida sitä. Tarkastelun aineistona käytetään 1800-luvun lopun ja (...) 1900-luvun alun vaikutusvaltaisimpia ”klassisia” rotuteorioita. Näitä näkemyksiä luonnehditaan yleensä ”biologisiksi”. Vaikka rotuteorioiden juuria on etsitty antiikista saakka, ja vaikka eri vuosisatojen ajattelijoilta on helppo poimia rotuennakkoluuloja heijastavia kommentteja, tarkasteltuna ajanjaksona laskettiin se teoreettinen perusta, joille esimerkiksi 1930- ja 1940-lukujen rasistiset käytännöt rakennettiin. Harva enää vaivautuu lukemaan tuon aikakauden rotuteoreetikkoja tai edes tunnistaa heidän nimensä: rotuteoriat ovat tyypillistä pseudotiedettä, vailla itsenäistä älyllistä arvoa. Kuitenkin johtavien rotuteoreetikkojen kirjoitukset käännettiin aikanaan useimmille eurooppalaisille kielille, ja niitä myytiin satoja tuhansia kappaleita. Rotuajattelusta tuli liberalismin, sosialismin ja kommunismin kaltainen vaikuttava yhteiskunnallinen virtaus. Sen historiallisesti tunnetuin ilmaus oli Saksan kansallissosialismi, mutta lähes kaikissa Euroopan maissa – ja monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa – syntyi paikallisesti värittyneitä versioita rotuopeista. Useimmissa maissa nämä opit syntyivät jo ennen kuin kansallissosialismista tuli Saksan hallitseva ideologia. Yhtäältä rotuopit sekoittuivat vanhempiin, kielellisesti ja kulttuurisesti muotoiltuihin nationalismin versioihin. Toisaalta ne kytkeytyivät usein biologisin käsittein muotoiltuihin ideoihin rodun parantelusta. Silti rotuopit erottuvat käsitteellisesti ja teoreettisesti sekä ”pelkästä” nationalismista että ”pelkästä” rotuhygieniasta. Tämän esityksen muina tavoitteina on pyrkiä muodostamaan historiallisesti ja filosofisesti täsmällisempi käsitys rasismia tukevasta ajattelusta. Samalla rotuopit toimivat kiinnostavana ja varoittavana esimerkkinä politiikan käyttöön valjastetun pseudotieteen argumentaatiotavoista. (shrink)